perjantai 27. tammikuuta 2017

The Luxury of Insanity


Varoitan sen verran tekstin sisällöstä, että se on kirjoitettu shokinomaisessa tilassa.

Kävin tänään tohtorin juttusilla kuuntelemassa markkinointipuheita suhteellisen uuden (7 v.) lääkkeen puolesta. Olin odottanut tätä tapaamista kuin kuuta nousevaa, sillä odotin jotain muutosta hoitoni laatuun — sellaista minulle oltiin lupailtu noin 1,5 kuukautta sitten, kun sain ajan hoitotapaamiseen... Vitut! Ilmeisesti olin liian naiivi, kun en osannut arvata mitä osa-aluetta muutokset koskisivat eli lääkeasioita. Olo on tällä hetkellä vielä tavanomaistakin epätodellisempi ja pettynyt. Itse suhtaudun lääkkeisiin todella varauksella nykyään, enkä ole pitkiin aikoihin suostunut kuin vähentämään annostuksia.

Sain ihan käsittämättömän diagnoosin ja siihen psykiatrin ratkaisu on lääkkeet, lääkkeet ja lääkkeet. Tuntuu valehtelematta siltä kuin matto olisi vedetty jalkojen alta. Onko psykiatria tosiaankin vain sitä, että ihmisen omanlaatuisuus ja herkkyydestä kertovat särmät on pakko hioa kristallin kirkkaaksi tunkemalla elimistöön kaiken maailman kemikaaleja? Ei satsata tietyn ammattikunnan tarkkaan pohjakoulutukseen ja erityisosaamiseen, vaan se on korkeintaan kakkossijalla persoonallisuutta lamaavien mömmöjen jälkeen. Minä en käsitä miten voisin hyötyä hoitajan tapaamisista zombina sen paremmin kuin omana hupsuna itsenäni. Jos kerran kemikaalikimara piilottaa tutut oireet, niin eihän siinä ole enää paljon mitään puhuttavaa. Siis nappien varassa kohti tulevaisuutta vaan!

Milloin meitä lakataan kohtelemasta kuin joitakin älyvapaita sätkynukkeja? Olen usein sanonut etten katuisi mitään, mutta tarkemmin ajateltuna kadun sitä päivää, kun aloin popsimaan lääkkeitä. Nehän ovat käytännöllisesti katsoen vain myrkkyjä joihin on resepti. Haluaisin olla täysin vapaa kemikaaleista, mutta se ei ole mahdollista. Lääkityksen yllättävä ja täysin omavaltainen keskeyttäminen voisi aiheuttaa niin pahat seuraukset, että saattaisin liittyä hiljattain täysin yllättäen edesmenneiden liki kolmikymppisten kööriin, jotka myös lääkkeiden käyttäjinä tunnettiin. Mutta saman saattaisi tehdä myös lääkärin suosittelema lääke, jonka yksi ihanista (yleisyydeltään tuntemattomista) sivuvaikutuksista on äkkikuolema.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti